En tiedä mistä aloittaa. Tervehdyksestä? Hei blogi, hei maailma! Äh, liian muodollista. Itsensä esittely tuntuu myös hassulta - itsellenihän tätä, ainakin näin alkajaisiksi, kirjoitan. Ehkä perisuomalaiseen tapaan voin aloittaa valittamalla? Yritän yleensä pitää positiivista asennetta yllä ja elää uskoen hyvään ja loputtomiin mahdollisuuksiin, mutta nyt tuntuu oikeutetulta valittaa. Ja täytyyhän tämä blogin kirjoittaminen jostain alkaa, yli viikon päivät se on kummitellut odottaen ensimmäistä tekstiään. Ja nyt suorituspaineita on jo ehtinyt kertyä. Kyseessä on kai tyhjän paperin aiheuttama lamaantuminen. Mutta kuten piirtäessä myös kirjoittaessa jostain on aloitettava. Ja minä aloitan nyt tästä.
Esittäisin pyynnön. Mielestäni kohtuullisen, mutta hieman haastavan: oi aurinko, näyttäytyisit taas. Sateessa ja sumussa on ehditty jo tarpeeksi apeutua, ilahduttaisitpa pian taas päivääni ja keventäisit mieltä. Mikään ei ole ihanampaa kuin valo. Kevättalven hangilla se on melkeinpä kaikista kauneimmillaan. Joten kiltti aurinko, tule pian takaisin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti